Sisäloiset

Sisäloislääkityksen tarve vaihtelee koiran ja kissan iän, elinympäristön, käyttötarkoituksen ja harrastusten mukaan. Pentukoirat ja -kissat tarvitsevat tiheämmin tapahtuvan loishäädön, koska sisäloistartunta saadaan emältä jo tiineysaikana istukan kautta tai imetyksen yhteydessä. On erityisen tärkeää huolehtia loishäädöstä emän tiineysaikana, sekä emän ja pentujen säännöllisestä loishäädöstä synnytyksen jälkeen. Pennulle hoitamaton sisäloistartunta voi olla jopa hengenvaarallinen. Aikuisella koiralla ja kissalla lievä sisäloistartunta ei välttämättä oireile millään tavalla. Oireetonkin tartunta kuitenkin heikentää lemmikin yleiskuntoa. Loistartunnan oireita ovat, oksentelu, ripuli, laihtuminen, yskä, turkin kiillottomuus ja loisia voi olla nähtävissä lemmikin oksennuksessa tai ulosteessa.

Koirista sisäloistartunnalle riskialttiimpia ovat koirapuistoissa, koiratarhoissa ja erilaisissa harrastuspaikoissa vierailevat koirat. Useamman koiran talouksissa loisriski on suurempi kuin yhden koiran taloudessa. Metsissä vapaana ulkoilevat koirat ovat alttiita saamaan sisäloistartunnan syömällä lajitovereiden tai metsän eläinten ulosteita tai pieneläimiä. Myös metsästyskoirat ovat tästä syystä riskialttiita saamaan tartunnan. Metsästyskoirilla on mahdollisuus saada loistartunta myös riistaeläinten sisäelimistä.

Matalan riskin aikuisille koirille suositellaan loishäätöä kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Lemmikin ulostenäytteen tutkiminen on myös mahdollista loishäätötarpeen kartoittamiseksi. Liian usein tai aiheetta annettu loishäätölääkitys voi edesauttaa vastustuskykyisten loiskantojen kehittymistä. Vapaana ulkoileville kissoille suositellaan säännöllistä sisäloislääkitystä.

Ulkomailla vierailevan lemmikin sisäloislääkitys saattaa poiketa kotimaassa pysyttelevän yksilön loishäätölääkityksestä. Kohdemaan loishäätösuositukset kannattaa ottaa selville ennen matkalle lähtöä.

Osa sisäloisista voi tarttua myös ihmiseen, joten on tärkeä huolehtia ympäristön ja lemmikin elintilojen puhtaudesta. Ulosteet tulee siivota ulkoilualueilta ja kulkureiteiltä, sekä pitää lemmikkien wc-tilojen hygieniasta hyvää huolta loisten leviämisen ehkäisemiseksi.
Loishäätölääkitys tehoaa ainoastaan lääkkeen antohetkellä lemmikissä oleviin loisiin. Loishäätölääke ei vaikuta ennaltaehkäisevästi, eli uusi tartunta on mahdollinen välittömästi.

Eläinlääkärisi kanssa voit suunnitella koirallesi sopivan loishäätölääkitysohjelman.

Jaa artikkeli: