Äänipeloista kärsivä koira vaatii hoitoa
Koirien äänipelon syntyyn on monta syytä ja altistavaa tekijää. Pelkojen synty voi liittyä niin geneettisiin tekijöihin, puutteellisiin pentuajan kokemuksiin kuin ikäviin sattumuksiinkin. Epänormaaliin käytökseen kannattaa puuttua ajoissa.
Tyypillisimpiä äänipelon lähteitä koirille ovat ukkonen, ilotulitteet, kuumailmapallot ja ampuminen. Normaali koira huomioi nämä äänet, mutta jatkaa hetken kuluttua tekemisiään niistä välittämättä. Ääniherkkä koira kuulee äänet jo kaukaa ja reagoi niihin voimakkaasti vinkumalla, läähättämällä, kiertämällä pakonomaisesti kehää, yrittämällä päästä ihmisten syliin tai pakenemalla tilanteesta.
Normaali, pelotonkin koira voi saada äänipelon, jos ääneen liittyy traumaattinen kokemus. Koiran äänipelot ovat ikävä kyllä herkkiä yleistymään. Aluksi koira voi pelätä esimerkiksi ukkosta, johon yhdistyy samaan aikaan kuultu kattiloiden kilinä. Seuraavaksi kattiloiden kilinään voi ketjuttua vaikkapa sähkövispilän ääni, jolloin yksin sekin saa jatkossa paniikin aikaan ja ketju jatkuu. Ääniarkuus usein pahenee iän myötä.
Tietyillä roduilla äänipelkoa tavataan enemmän ja joistakin roduista se on pitkälle karsittu. Paimenkoirien tulee olla aisteiltaan hyvin herkkiä pärjätäkseen alkuperäisessä käytössään ja äänipelot ovat niillä siksi yleisempiä. Metsästyskoiraroduissa ääniin reagoivat yksilöt taas on karsittu jalostuksesta ja äänipelot ovat harvinaisia. Ääniin reagoivien koirien on todettu tutkimuksessa saaneen myös muita useammin varhaispentuaikaan huonompaa hoitoa emoltaan ja koirat ovat vähemmän sosiaalistettuja.
Ääniarkuutta tavataan useammin vähemmän liikuntaa saavilla koirilla, ja erityisesti paljon vapaana liikkuvilla yksilöillä mahdollinen ääniarkuus tulee esiin vasta myöhemmin. Liikkumisen aiheuttama serotoniinin nousu vähentää ahdistuneisuutta, joten liikunnan lisääminen parantaa ääniaran koiran elämänlaatua.
Hoito vaatii kärsivällisyyttä
Hoitamattomana tilanne pahenee nuoren koiran epänormaalin tarkasta kuulosta tilanteeseen, jossa koira pelkää lukuisia ääniä, esimerkiksi kattiloiden kolinaa, lämpöpatterin napsahduksia ja kaappien sulkeutumista. Jos nuoren koiran huomaa kuulevan äänet erityisen tarkasti, kannattaa hakeutua nopeasti asiantuntevan käytösneuvojan tai käytösongelmiin perehtyneen eläinlääkärin luo. Alkuvaiheessa käytöksen muuttaminen on ehdottomasti helpointa.
Äänipelosta kärsivälle koiralle on hyvä tehdä ennen hoidon aloittamista terveystarkastus sairauksien ja kivun poissulkemiseksi. Äänipelkojen hoito vaatii pitkäjänteisyyttä ja aikaa. Koiraa ei saa tahallaan viedä pelkoa aiheuttaviin tilanteisiin, esimerkiksi ampumaradalle, koska se pahentaa koiran stressiä ja voimakkaasti pelkäävä koira ei pysty enää oppimaan. Terapialla pyritään saamaan aikaan normaalielämässä pärjäävä koira, ei harrastuskoiraa, joka altistuu jatkuvasti voimakkaille äänille.
Siedätyshoidon tukena voi käyttää Adaptil-feromonivalmistetta, joka sisältää emokoiran pennuille erittämän feromonin synteettistä kopiota. Feromoni yhdistyy pennuilla voimakkaasti syömiseen, emon lämpöön ja turvaan, joten se toimii vielä aikuisiälläkin tyynnyttävästi. Ihminen voisi ajatella, että Adaptil auttaa tilanteissa, joissa äidin läsnäolokin lasta helpottaisi.
Feromonihaihdutin laitetaan pistorasiaan kahta viikkoa ennen tarvetta ja koiralla pidetään kaulassa Adaptil-pantaa. Feromonin tehosta löytyy tieteellistä näyttöä.
Uuteenvuoteen valmistautuminen aloitettava ajoissa
Uudenvuoden paukkeisiin harjoittelu on hyvä aloittaa hyvissä ajoin. Koiralle voi soittaa tarkoitukseen tehtyä äänitettä alussa hyvin hiljaa siten, ettei koira vielä pelkää. Tämän jälkeen ääneen liitetään mukavia asioita ja pikkuhiljaa ääntä lisätään. Koiraa ei saada täysin parannettua peloistaan, mutta pelkoa saadaan hallintaan.
Uutenavuotena koira viedään hyvissä ajoin ennen paukkeen alkua tarpeilleen ja sille tarjotaan mahdollisimman rauhalliset tilat sisällä. Ikkunoista voi sulkea sälekaihtimet peittääkseen rakettien valojen välkkymistä ja sisällä voi laittaa esimerkiksi taustamusiikkia paukkeen peittämiseksi. Ihmisten tulee käyttäytyä mahdollisimman normaalisti sillä surkuttelu saa koiran tuntemaan olonsa entistä pelokkaammaksi. Koiraa ei tule jättää yksin.
Uudenvuoden aikaan ulkoillessa koiralla tulee olla vahva remmi ja pitävä kaulapanta, ettei yllättävä ilotulitteen ääni saa koiraa paniikkiin ja karkaamaan. Karkulaisia on uutenavuotena liikkeellä valitettavan paljon! Äänipelkoa voidaan lievittää myös eläinlääkäriltä saatavalla lääkityksellä ja eläinlääkäriin kannattaakin olla yhteydessä jo hyvissä ajoin ennen vuoden vaihtumista.
Toivotamme kaikille asiakkaillemme turvallista, tyyntä ja iloista uuttavuotta!
Teksti: Sympaattiset asiantuntijaeläinlääkärit
Kuvat: Milla Tuominen
© Sympaatti Oy. Lähde mainittava lainattaessa.
